Ylivirittynyt hermosto: oireet ja hoito
Ylivirittynyt hermosto tarkoittaa arkikielellä, että kehon “kaasu” jää helposti päälle, eikä lepo ja palautuminen tapahdu itsestään. Se voi tuntua levottomuutena ja jännittyneisyytenä, ja voi johtaa esimerkiksi heikkoon unen laatuun, väsymykseen ja aivosumuun.
Valmiustilaan nouseminen on keholle täysin luonnollista ja välttämätöntä, mutta ylivireessä ongelma on se, että vireystila ei laske kun kuormitus loppuu. Hermosto on menettänyt kykynsä säädellä vireystilaansa olosuhteisiin sopivaksi.
Ylivirittyneen hermoston taustalla on joko elämän jatkuva liiallinen kokonaiskuorma, tai päivittäisestä elämästä riippumattomat biologiset ja psykologiset tekijät. Elämän kuormitustekijät voivat olla muun muassa työstressi ja kiire, liiallinen tiedon ja stimulaation tulva, tai huoli taloudellisesta tilanteesta tai terveydestä. Hermostoa kuormittavat biologiset ja psykologiset tekijät puolestaan ovat esimerkiksi krooniset infektiot ja myrkyt, tai menneisyyden käsittelemättömät traumat ja konfliktit.
Miltä ylivirittynyt hermosto tuntuu?
Ylivirittyneen hermoston merkit vaihtelevat, mutta monet tunnistavat samanlaisia tuntemuksia: keho tuntuu olevan “päällä” silloin kun pitäisi levätä, ja tilanteen tullen fyysinen ja mentaalinen suorituskyky on silti puutteellinen. Lihakset pysyvät jatkuvasti jännittyneinä, uni katkeaa tai jää pinnalliseksi, ja mieli juoksee vaikka haluaisi pysähtyä.
Monilla on myös vatsavaivoja, herkkyyttä äänille tai valoille, tai yleistä ylikuormituksen tunnetta arjen ärsykkeistä. Hartiat ja leuka ovat usein kireinä ilman selkeää syytä. Syke voi tuntua nopealta levossakin, ja hengitys jää ylös rintaan.
Olo on monille tuttu, mutta vaikea nimetä. “Ylivirittynyt hermosto” voi olla ensimmäinen kuvaus, joka osuu.
Miksi hermosto jää ylivireeseen?
Kun arjessa on pitkään enemmän vaatimuksia kuin palautumista, kuppi niin sanotusti täyttyy. Hermosto menettää kykynsä säädellä vireystilaansa ja hermosto jää ylivireen puolelle. Ylivire rakentuu helposti pienistä, toistuvista kuormista. Lyhyet yöunet, jatkuva kiire, erilaiset huolet, vähäinen ulkoilu ja aika rentoutumiseen voivat yhdessä pitää hermostoa jatkuvassa valmiudessa, vaikka mitään normaalista poikkeavaa ei ole tapahtunut.
Toisaalta menneisyyden käsittelemättömät traumat voivat pitää kehon hälytystilassa vuosia. Pelkkä muisto voi laukaista jännittyneisyyttä, kohottaa sykettä ja aiheuttaa pelkoa, jolle ei löydy syytä tästä päivästä. Trauman aiheuttama hälytystila ei välttämättä edes kytkeydy tietoiseen muistoon, vaan usein myös siihen, mitä ympärillä sattui olemaan juuri tapahtuman hetkellä, kuten ääneen, säähän, väriin, sanaan tai vaikka kasvojen ilmeeseen. Nämä laukaisevat tekijät aktivoivat samanlaisen hälytystilan myöhemmin täysin tiedostamatta. Ratkaisevaa ei ole aina se, kuinka iso alkuperäinen traumaattinen tapahtuma oli, vaan se, saiko sen herättämän tunteen ilmaista siinä hetkessä. Jos tunne piti niellä, se jää kehoon ja kulkee mukana pitkään.
Miten hermostoa voi rauhoittaa arjessa?
Arjen apukeinot auttavat monia rauhoittamaan hermostoa. Ideana on joko vähentää arjen kuormitusta ja ärsykkeiden tulvaa, tai antaa keholle toistuvia signaaleja siitä, että se on nyt turvassa. Keskityn tässä jälkimmäiseen kategoriaan, sillä neuvojen antaminen siitä, miten sinun tulisi tehdä elämästäsi vähemmän kiireistä ja kuormittavaa on usein turhauttavaa kuultavaa: “Helpommin sanottu kuin tehty”.
Lähes kaikissa rentoutustekniikoissa toistuu kaksi teemaa: huomio ja hengitys. Opi hallitsemaan huomiotasi ja hengitystäsi, niin pystyt jossain määrin säätelemään hermostosi vireystilaa. Jatkuva ajatusten virta on arjessa yleisin tarpeettoman stressin ja jännityksen aiheuttaja. Kun ankkuroit huomiosi johonkin muuhun, saat arvokkaan lepohetken omien ajatustesi kohinasta. Säännöllinen meditaatio on yksi parhaita työkaluja, mutta se on harvalle kiireiselle, ylivirittyneestä hermostosta kärsivälle käytännöllistä tai mielekästä. Samoja periaatteita voidaan kuitenkin soveltaa myös arjen kiireiden keskellä.
Hidasta. Helpoin tapa palauttaa huomio tähän hetkeen on hidastaa liikkeitään tietoisesti. Kytke autopilotti pois päältä ja tee asiat tavallista hitaammin, oli kyse sitten näppäimistön naputtelusta, kävelystä tai arkiaskareista. Kun ankkuroit huomiosi fyysiseen toimintaan, huomaat paljon herkemmin, milloin mielesi alkaa harhailla. Kehon liikkeitä on nimittäin huomattavasti helpompi havainnoida kuin mielen liikkeitä.
Tuo huomiosi kehoon. Arjen keskellä on hyvä välillä tarkistaa, tekeekö kehosi huomaamatta ylimääräistä työtä. Stressi, kiire tai pelkkä intensiivinen keskittyminen saavat meidät usein jännittämään lihaksiamme, ikään kuin olisimme jatkuvassa fyysisessä valmiustilassa, vaikka istuisimme vain tietokoneen ääressä.
Kun huomaat jännityksen istuessasi päätteen edessä tai auton ratissa, tee tietoinen päätös purkaa se. Laske hartiat raskaasti alas, anna hampaiden irrota toisistaan, pehmennä otsan ja silmien seutu, kevennä käsien otetta ja havainnoi hengityksesi luonnollista rytmiä ilman tarvetta muuttaa sitä.
Laajenna huomiosi aisteihin. Voit syventää läsnäoloa kytkemällä aistisi mukaan, sillä aistit ovat aina kiinni tässä hetkessä, ne eivät voi harhailla menneessä tai tulevassa. Laajenna huomiotasi askel kerrallaan:
- Kuulo: Kuuntele ympäristön ääniä uteliaasti ja niitä arvostelematta. Havainnoi tilan hiljaisuutta, kaukana ohi ajavan auton ääntä, ilmastoinnin tasaista huminaa tai oman hengityksesi ääntä. Älä yritä nimetä ääniä, vaan kuuntele vain niiden taajuuksia ja rytmiä.
- Tunto: Tunne jalkapohjasi lattiaa vasten ja huomioi, miten painovoima kannattelee sinua. Aisti selän tai lantion paino tuolia vasten, vaatteiden materiaali ihoasi vasten tai huoneilman viileys kasvoillasi. Anna kehon ikään kuin upota hieman raskaampana alustaansa.
- Näkö: Lepuuta katsettasi pehmeästi edessäsi, ja laajenna huomiosi hitaasti kattamaan koko näkökenttäsi. Havainnoi, mitä näet aivan ääreisnäössäsi sivuilla, ylhäällä ja alhaalla, silmiä liikuttamatta. Tämä laaja panoraamanäkö viestii hermostolle välittömästi, että ympäristö on turvallinen.
Kun ankkuroit itsesi tähän hetkeen vahvasti sekä aistien että kehon kautta, mielesi ei takerru yhtä helposti ajatusten kierteeseen. Ihmismielen on fysiologisesti vaikea pyörittää ahdistavia tulevaisuuden skenaarioita tai märehtiä eilistä silloin, kun aivot prosessoivat aktiivisesti tässä ja nyt tapahtuvaa aistitietoa.
Hallitse hengitystä. Yleinen ohje ”hengitä syvään” voi auttaa hetkellisesti, mutta se ei useinkaan ole paras tapa rauhoittaa hermostoa. Olennaisempaa on hidas palleahengitys.
Hengitystä ei tarvitse ottaa, vaan sen voi antaa tulla. Aloita tavallisesta uloshengityksestä ja odota kunnes seuraava sisäänhengitys alkaa itsestään. Hengitä hitaasti sisään vatsaan ja pidätä hengitystä muutaman sekunnin ajan hidastaaksesi sitä entisestään. Päästä ilma keuhkoista aivan omalla painollaan, ilman lihastyötä. Sitten odota taas kunnes seuraava hengitys tulee itsestään.
Hengitystä ei kuitenkaan pidä alkaa pakottaa. Hitaan rytmin vaatiminen keskellä akuuttia stressitilannetta tai puhumista voi kääntyä itseään vastaan ja jopa lisätä ahdistusta. Siksi hengityksen tietoista rauhoittamista on parasta kokeilla silloin, kun ympäristössä on rauhallisempaa ja sinulla on tilaa pysähtyä.
Käytä ääntä. Äänihuulia ja nielua hermottaa kiertäjähermon eli vagushermon haara. Kun tuotat pitkää ja rauhallista ääntä avoimella tai suljetulla suulla stimuloit tätä hermoa ja lähetät aivoille välittömän viestin turvallisuudesta.
Sävelkorkeudella ei ole mitään merkitystä, eikä kyse ole suorituksesta. Anna äänen asettua juuri sille taajuudelle, joka tuntuu vaivattomimmalta. Usein hieman matalammat äänet tuntuvat erityisen maadoittavilta, sillä ne resonoivat syvemmällä rintakehässä. Anna leukaperien olla täysin rentoina ja äänen vain valua ulos ilman puskemista.
Äänenkäyttö on erinomainen työkalu silloin, jos pelkkä hengitykseen keskittyminen tuntuu ahdistavalta tai vaikealta. Hyräily, laulaminen tai vaikkapa kirjan lukeminen ääneen pidentävät uloshengitystä täysin luonnollisesti, ilman että hengitystä tarvitsee erikseen yrittää hallita. Pitkä uloshengitys on itsessään fysiologinen kytkin kehon lepovaihteelle.
Valitse näistä keinoista vain ne, jotka tuntuvat sinulle luontevilta. Pienet, säännölliset arjen teot ovat pitkällä tähtäimellä aina kestävämpi ratkaisu kuin tiukka rutiini, jota on raskas ylläpitää. Jos kehosi on jo valmiiksi kovilla, liian kunnianhimoinen “rauhoittumisprojekti” muuttuu helposti vain uudeksi stressinlähteeksi. Aloita siis armollisesti siitä, mikä tuntuu aidosti mahdolliselta juuri tällä viikolla.
Joskus omat arjen tuet eivät kuitenkaan riitä, eikä niiden tarvitsekaan riittää. Vastaanotto on turvallinen paikka, jossa hermoston säätelyä ja kuormitustekijöitä voidaan tarkastella yhdessä.
Biodynaaminen osteopatia apuna hermoston rauhoittamiseen
Teen vastaanotollani biodynaamista osteopatiaa, joka on ihanteellinen lähestymistapa ylivirittyneen hermoston rauhoittamiseen. Hoito on hyvin hellävaraista, rauhallista ja kehoa syvästi kunnioittavaa. Työskentelyotteeni on kuunteleva: en pakota muutosta ulkoapäin, vaan annan käsilläni tilaa kehon omalle kyvylle säädellä ja tasapainottaa itseään.
Biodynaamisessa työssä ihminen kohdataan aina kokonaisuutena. Hoidon tahti on viipyilevä, mikä antaa keholle aikaa ja turvaa asettua. Asiakkaat kuvaavat hoitotilannetta usein erittäin levolliseksi. Tyypillisesti keho vaipuu syvään lepoon hoidon aikana: hengitys tasaantuu, lihakset antavat periksi ja jännitykset sulavat.
Kun elämässä on paljon kuormitusta, hoidon ei pidä olla rasite keholle. Siksi ylikuormittuneen asiakkaan kohtaamisessa hellävaraisuuden tärkeys korostuu entisestään.
Lue lisää hoidoista:
- Mitä on biodynaaminen osteopatia?. Yleiskatsaus biodynaamiseen osteopatiaan.
- Biodynaaminen osteopatia. Syvempi katsaus biodynaamisen osteopatian periaatteisiin ja historiaan.
- Osteopatia. Yleiskuvaus osteopatiasta.
ART:n rooli
Autonomic Response Testing (ART) on kinesiologiaan perustuva lihastestausmenetelmä, jonka avulla arvioidaan autonomisen hermoston reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin. Käytännössä ART auttaa kartoittamaan, mitkä tekijät kuormittavat hermostoasi ja mitkä tukevat sen säätelyä. Se on erinomainen työkalu silloin, kun oireilu on monisyistä ja pelkkä ”liiallinen stressi” ei riitä selittämään tilannetta.
Autonominen hermosto kantaa mukanaan myös menneisyyden kokemuksia. ART-testauksessa tämä voi ilmetä kehollisena stressireaktiona silloin, kun käsitellään tiettyä traumaattista tai vaikeaa aihetta. Vastaanotolla näitä mielen lukkoja voidaan hoitaa lempeästi ja turvallisesti. Tavoitteena on katkaista automaattinen yhteys traumaattisen muiston ja sen aiheuttaman stressireaktion välillä. Itse muisto tai kokemus ei katoa, mutta se lakkaa pitämästä hermostoa jatkuvassa valmiustilassa.
Lue lisää menetelmän yksityiskohdista: Autonomic Response Testing.
Varaa aika vastaanotolle Lauttasaareen
Jos tunnistat itsesi yllä olevasta kuvauksesta ja kaipaat rauhallista tukea kehosi säätelyyn, olet lämpimästi tervetullut vastaanotolleni. Teen biodynaamista osteopatiaa ja ART-testausta Organic Spiritin tiloissa Helsingin Lauttasaaressa (Lauttasaarentie 17). Tarkemmat saapumisohjeet löydät toimipiste-sivulta.
Pääset varaamaan aikasi suoraan ajanvarauksesta. Jos pohdit vielä, sopiiko tämä lähestymistapa juuri sinun tilanteeseesi, voit rauhassa tutustua ensin eri hoitomuotoihin: lue lisää sivuiltamme osteopatia, biodynaaminen osteopatia ja ART. Ole yhteydessä, jos jää kysyttävää.